Metsässä nainen
loikkii kantojen ja kivien yli.
Auringonsäteet häikäisee puiden välistä.
Vihreys rauhoittaa.
Tuoksu voimauttaa.
Maa vetää puoleensa.
Naisella on tyttö mukana.
Vastaantulija ei sitä voi nähdä.
Tyttö on nainen.
Naisen sisäinen lapsi.
Nainen tuntee kun
tyttö sisällä pyytää:
Katso, tuolla on perhonen.
Nainen katsoo ja iloitsee,
pienen lapsen uteliaisuutta.
Vastaan tulee lätäkkö.
Ennen kuin nainen ehtii kieltää.
On lapsi jo ehtinyt lätäkköön hypätä.
Koska, lapsi voi.
Nainen rientää,
kevyin askelin.
Istahtaa kannolle;
tuntee sydämen rauhan.
Tuntee lapsen rauhan.
Tuntee kuinka koko maailma on avoin.
Ja lapsen tuikkivat silmät kiittää,
Aikuisen huokuvaa turvaa ja rakkautta.
Läsnäoloa; kiireettömyyttä.
Kyllä voi,
Aikuisena löytää kaipaavan sisäisen lapsen.
Kyllä voi,
Aikuisena kuulla mitä sisäinen lapsi etsii.
Kyllä voi,
Aikuisena luoda sisäiselle lapselle sen mitä hän kaipaa.
Ja kun sisäisen lapsi löytää rauhan.
Rauhoittuu aikuinen siinä samalla rakastamaan.